Naisfaarao Hatšepsut

Hän oli kolmas Egyptiä hallinneista naisfaaraoista ja oli myös heistä lahjakkain lahjakkain. Hatšepsutin hallinta-aika  sijoittui uuden valtakunnan 18-dynastian aikaan ja hän nousi valtaan velipuolensa ja miehensä Thutmosis II:n jälkeen.

Hatšepsut oli kolmas Egyptissä hallinneista naispuolisista faaraoista (ensimmäinen oli 6. dynastian Nitoqris; toinen oli 12. dynastian Sobekneferu). Hatšepsutin hallitusaika sijoittui Uuden valtakunnan 18. dynastian aikaan, vuosiin 1473–1458 eaa. Hatšepsut nousi valtaan velipuolensa ja miehensä Thutmosis II:n jälkeen 1488 eaa. ja oli lahjakkain naispuolisista faaraoista. Hatšepsut kuoli 1466 eaa.

Perhetausta

Hänen isänsä oli faarao Thutmosis I ja äitinsä kuningatar Aahmes. Hän nai velipuolensa Thutmosis II:n, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä: Neferuran ja Hatšepsut-meriiran. Kumpikin tytär avioitui Thutmosis III:n kanssa.

Thutmosis II:n lyhyen hallitusajan Hatšepsut toimi hänen kuninkaallisena vaimonaan ja todennäköisesti jo tässä vaiheessa loi itselleen tukiverkostoa kasvattamalla kannatustaan papiston ja hovin keskuudessa. Thutmosis II:n kuoltua Hatšepsut nousi sijaishallitsijaksi Thutmosiksen pojan Thutmosis III:n rinnalle tämän nuoren iän takia.

Hatšepsut ei kuitenkaan halunnut luopua vallastaan, vaan kruunautti itsensä faaraoksi. Hän piti ylintä valtaa aina kuolemaansa asti. Hatšepsut kuoli suussaan olevaan paiseeseen, mutta hänellä oli monia vaivoja jo ennen kuolemaansa. Hänellä oli mm: diabetes ja syöpä.

Kolmas naisfaarao

Erikoisuutena Hatšepsutista tiedetään tämän teettäneen itsestään patsaita, joissa hän esiintyy miehisin arvomerkein, yläruumis paljaana pukunaan ainoastaan tyypillinen vanha kuninkaan asu, lyhyt palttinavaate vyötäisillään ja jopa parrakkaana.

Egyptologien kaivaukset ja havainnot

Monet egyptologit pitävät Hatšepsutia yhtenä parhaiten onnistuneista faaraoista. Hän rakennutti satoja temppeleitä ja monumentteja maan halki, korjautti hyksojen toisen välikauden aikana aiheuttamia tuhoja ja lisäsi kaupankäyntiä naapurivaltioiden kanssa. Hänen suurin rakennusprojektinsa oli Deir el Bahriin rakennettu valtava Amonille omistettu hautatemppeli Djeser djeseru ("Pyhimmistä pyhin"), jonka suunnitteli arkkitehti Senenmut.

Temppeli on vielä tänäkin päivänä nähtävissä Niilin länsirannalla, lähellä Kuninkaiden laakson sisäänkäyntiä. Lisäksi hän laajensi Karnakin ja Luxorin temppeleitä sekä Amonin temppeliä Medinet Habussa.

Hatshepsutin terassitemppeli Luxorissa.

 

Hatšepsutin hautaus

 

Hatšepsut rakennutti itselleen haudan Kuninkaiden laakson länsiosaan. Haudasta on löydetty käyttämätön kivinen sarkofagi; sinne ei tiettävästi ole koskaan haudattu ketään. Hatšepsut haudattiin isänsä Thutmosis I:n hautaan (KV20). Haudasta löytyi kaksi sarkofagia, joista toinen kuului Hatšepsutille (säilytetään nykyään Kairon museossa) ja toinen Thutmosis I:lle (nykyään Bostonin museossa).

Hatšepsutin kuoleman jälkeen faarao Thutmosis III tärveli useita muistomerkkejä ja poistatti niistä Hatšepsutin nimen.

Arkeologiset löydöt

 Hatšepsutin haudan löysi arkeologi Howard Carter vuonna 1903, ja muumio tunnistettiin yli sata vuotta myöhemmin, 27. kesäkuuta 2007. Muumio saatiin tunnistetuksi DNA-testien avulla. Tutkijat ovat löytäneet Hatshepsutin ruumiista merkkejä diabeteksesta, osteoporoosista, nivelreumasta ja maksasyövästä.

Mahdollinen syövän aiheuttaja on voinut olla hänen käyttämänsä voide: Hatshepsutin nimikaiverruksella varustetun astian  todettiin sisältäneen voidetta, josta löytyi merkkejä muun muassa muskottipähkinästä ja palmuöljystä sekä rasvaa, jonka valmistuksessa oli käytetty bentsopyreeniä. Aromaattista hiilivetyä sisältävä bentsopyreeni on syöpää aiheuttava karsinogeeni.