Slaavilaisen mytologian noita-akka.

Laihan ja kurjan näköisen Baba-jagan heiveröinen ulkomuoto pettää, hän on miyä vaarallisin noita - yliluonnollisen vahva ja läpeensä ilkeä ihmissyöjä.

Baba Jaga on slaavilaisen mytologian noita-akka. Puolaksi hänen nimensä on Baba Jaga, sloveniaksi Jaga baba, serbiaksi Баба рога (Baba roga), venäjäksi Бáба-Ягá, bulgariaksi Баба Яга ja ukrainaksi Баба Яґа. Sana baba merkitsee useimmissa slaavilaisissa kielissä vanhempaa tai naimisissa olevaa alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvaa naishenkilöä eli akkaa.

Venäläisten ja muiden itäeurooppalaisten satujen pelottavimpia hahmoja, jonka käskyjä myrskytuulet ja villieläimet tottelevat.

Majailee metsän sydämmessä oudossa mökissä, joka seisoo ja liikkuu isoilla kananjaloilla. Sinne eksyvät ihmiset ovat Baba-jagan saalista, jotka hän paistaa isossa uunissa, syö suuhunsa ja käyttää luut rakennustarpeiksi ja koristeiksi.

Nuori Baba-jaga.

Kuka on Baba-jaga ja millaiseksi hänet kuvitellaan

Baba Jaga kuvataan usein metsässä eläväksi noidaksi tai syöjättäreksi, joka lentää huhmarella käyttäen survinta peräsimenä. Hän asuu hirsimökissä, joka seisoo kanan jaloilla ja voi siten liikkua ympäriinsä.

Puutarhaa ympäröivä aita on tehty ihmisen luista ja pääkalloista, ja ulko-oven avaimenreikä on terävähampainen suu. Joidenkin tarinoiden mukaan talo ei paljasta sisäänkäyntiään ennen kuin sille sanoo taikalauseen: "käänny selkä metsään, kasvot minuun päin."

Baba Jaga auttaa kilttejä ja puhdassydämisiä, mutta syö pahoja aikeita hautovat. Hänen sanotaan vartioivan elämän veden lähdettä.

Tarinan kananjalkaisesta mökistä on ounasteltu saaneen alkunsa Siperian metsästäjien ja suomalais-ugrilaisten heimojen tolpan päähän rakennetuista riista-aitoista, jotka suojelivat ruokatarpeita villieläimiltä.

Ihmissyöjätär

Sydänmaan syöjätär

Survimella huhmarettaan työntelevä Baba-jaga näyttää huvittavalta, mutta vanhoissa tarinoissa tämä syöjätär on todella pelottava pahan ruumiillistuma, jolla lapsia on säikytelty Venäjällä ja muualla slaavilaisen perinteen piirissä.

Ihmisten onneksi Baba-jaga elää syvällä metsässä paksuimpien puiden ainaisessa varjossa, eikä usein lähde kotoaan.

Hänen mökkinsä seisoo jättikokoisilla kananjaloilla ja liikkuu tuulen tai noidan loitsun mukaan. Mökkiä ympäröi hänen uhriensa luista rakennettu aitam jonka seipäiden päässä on ihmisen kallo ja öisin niiden silmäkuopissa palaa aavemmainen liekki.

Tälläiseksi Baba-jagan mökki joissain tarinoissa kuviteltiin.

 

 

Joissakin tarinoissa itse mökkikin on luista tehty: sääri-ja reisiluita ovenpielinä, nikamia pultteina ja leukaluu lukkona. Talo on kuitenkin pieni, ja yleensä Baba-jaga joutuu laihuudestaan huolimatta ahtautumaan sinne ja nukkumaan nenä katossa kiinni.

Kun Baba-jaga joskus lähtee kotoaan, hän matkustaa oudoin kulkuneuvoin. Hänen tavallinen ajokkinsa on valtava lentävä huhmare, jota hän työntää eteenpäin survimella. Toinen noita-alus on pata, jota vie eteenpäin iso kauha. Kulkiessaan Baba-jaga vetää perässään koivuluutaa, joka laikaisee jäljet näkymättömiin.

Arvaamaton akka 

Baba-jaga on läpeensä häijy eukko. Hän syö ihmisiä ja tappaa myös huvin vuoksi tuhoamalla viljasatoja, ehdyttämällä lehmien maidon ja levittämällä tauteja.

Mutta joskus hän tekee kauppoja ihmisten kanssa eikä petä sopimuksiaan, kunhan saa palkkionsa.
Eräässäkin tarinassa hän neuvoo Herne-Iivanalle, mistä tämä löytää lohikäärmeen ryöstämän sisarensa.

Vastineeksi Iivana tuo noidalle pedon elämän-ja kuoleman vettä. Ja kun paha äitipuoli lähettää kauniin Vasilissan metsään, Baba-jaga asettaa tälle useita miltei mahdottomia tehtäviä. Vasilissa kuitenkin selvittää ne taikanukkensa avulla.

Palkkioksi Baba-jaga päästää hänet menemään ja antaa hänelle pääkallon, joka polttaa pahan äitipuolen ja sisarpuolet tuhkaksi.

 

Baba-jaga vanhana.

 

Ihmissyöjätär

Suureen metsään eksyminen on pelottava kokemus, mutta lapsia ja aikuisiakin uhkaa venäläisen metsän siimeksessä hengenvaara: Baba-jaga, kauhea syöjätär, odottelee alati nälkäisenä uuninsa herkullisia paisteja.

Baba-jagan kauheaan pihaan metsän keskellä eksynyt tyttö pakenee henkensä edestä. Hän ei pääse karkuun hirmuakalta, joka hyppää taikahuhmareeseensa ja kulkee siinä yliluonnollisen nopeasti.

Pääkallojen silmäkuoppien hohde voi jäädä lapsen viimeiseksi näyksi, ellei hän voita noitaa viekkaudella.

Baba-jaga ja Vasilissa.

Noita-vainot

Keskiajalla pelättiin noitia, joiden uskottiin olevan liitossa Paholaisen kanssa. Noitahysterian leviäminen johti eri puolilla Eurooppaa mielivaltaisiin pidätyksiin, kidutuksiin tunnustusten saamiseksi ja julmiin teloituksiin. Kukaan ei ollut turvassa epäilyiltä ja syytöksiltä.